Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Osa artikkelisarjaa
Yhdysvaltain politiikka
Liittovaltio Perustuslaki Laki
Lainsäädäntö Kongressi Edustajainhuone Puhemies Enemmistöjohtaja Senaatti Varapresidentti Pro Tempore
Toimeenpano Yhdysvaltain presidentti Varapresidentti Hallitus
Oikeuslaitos Korkein oikeus Puheenjohtaja Valitustuomioistuin
Vaalit Presidentinvaali Välivaalit Esivaali Presidentinvaalien esivaalit
Puolueet Demokraatit Republikaanit Muut puolueet
Federalismi Osavaltiot Kuvernöörit
Ulkopolitiikka Ulkoministeriö Ulkoministeri Yhdysvaltain edustustot / Edustustot Yhdysvalloissa
Lisää aiheesta Energiapolitiikka Ympäristöpolitiikka Ihmisoikeudet
n k m

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on nykyään keskeisessä asemassa kansainvälisessä politiikassa.^[1] Yhdysvallat on maailman ainoa supervalta. Yhdysvallat luopui eristäytymistä tarkoittaneesta Monroen doktriinista toisessa maailmansodassa japanilaisten tekemän Pearl Harborin hyökkäyksen seurauksena. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat osallistui Saksan miehittämiseen ja sen vaikutus kansainvälisessä politiikassa kasvoi kylmän sodassa. Kylmässä sodassa Yhdysvallat perusti sotilastukikohtia ja soti Neuvostoliittoa ja sen sosialistisia liittolaisia vastaan useissa proxy-sodissa.

Yhdysvallat on ydinasevaltio. Yhdysvalloista muodostui eräänlainen maailmanpoliisi. Yhdysvallat puuttuu muiden maiden asioihin sotilaallisilla interventioilla. Yhdysvallat on pyrkinyt tuomaan demokratiaa maihin sekä taistelemaan terrorismia vastaan. Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan liittyy sotilasliittouma Nato. Kansainliitto ja sen seuraaja Yhdistyneet kansakunnat (YK) ovat olleet kansainvälisiä organisaatioita, joiden perustamisessa Yhdysvalloilla on ollut rooli.

1. ↑ Raimo Väyrynen: Onko Yhdysvalloista imperiumiksi? 09.02.2005. tiede.fi. ^{[vanhentunut linkki]}: "Heikkouksineenkin Yhdysvallat on niin vahva, ettei sille ole lähitulevaisuudessa nähtävissä valtapoliittista haastajaa. "